9.7.2024 Perintökaaren avustussäännökset
+Perintökaaressa on useampi niin sanottu avustussäännös. Avustussäännökset voidaan jakaa sen perusteella, onko kyseessä ennen perinnönjakoa suoritettava avustus vai perinnönjaossa määrättävä avustus. Avustuksella voi olla suuri merkitys avustuksen saajalle.
Leskellä, turvattomilla lapsilla ja ottolapsilla on oikeus saada tarvitsemansa elatus jäämistöstä koko pesänselvityksen ajan. Turvattomalla lapsella tarkoitetaan sekä perittävän omaa lasta että myös sellaista lesken lasta, joka oli otettu yhteisessä kodissa kasvatettavaksi. Oikeus avustukseen voi syntyä, mikäli edellä mainitut henkilöt ovat taloudellisen tuen tarpeessa. Tässä harkinnassa tulee arvioida, onko henkilö elatuksen tarpeessa ottaen huomioon hänen taloudellinen tilanteensa kokonaisuudessaan.
Perittävän lapsella on oikeus saada kuolinpesästä avustusta kasvatustaan tai koulutustaan varten, mikäli hänen saamansa perintöosuus ei riitä kattamaan kasvatus- ja koulutuskustannuksia. Avustuksen tarvetta arvioitaessa on huomioitava, onko avustuksen antaminen olosuhteet huomioiden kohtuullista. Tässä arvioinnissa on huomioitava kuolinpesän varallisuuden määrä sekä lapsen tarve avustukseen. Huomionarvoista on, että testamentti on tehoton siltä osin kuin se loukkaa lapsen oikeutta kasvatusavustukseen.
Perittävän kihlakumppanille sekä perittävän avopuolisolle voidaan antaa kuolinpesästä avustuksena rahaa, muuta omaisuutta tai käyttöoikeus omaisuuteen, jos hänen toimeentulonsa on perittävän kuoleman vuoksi heikentynyt ja avustus on tarpeen hänen toimeentulonsa turvaamiseksi. Vastaava oikeus on leskellä tietyissä tilanteissa, joissa hänen perintöoikeutensa puolisoonsa on estynyt perintökaaren 3 luvun 7 §:ssä mainituista syistä. Tämän avustuksen osalta huomionarvoista on, että avustus leskelle tai avoleskelle voi loukata myös rintaperillisen lakiosaa, jos avustuksen antamiselle on painavia syitä. Lakiosaoikeus voi siis joutua väistymään avustuksen tieltä. Erityisen merkityksellinen säännös on mielestäni avolesken kannalta, koska avolesken asema on heikko. Avoleskellä ei lähtökohtaisesti ole oikeutta jäädä esimerkiksi yhteiseen asuntoon asumaan, mutta avustussäännöksen kautta avoleski voi tämän oikeuden saada. Todettakoon vielä, että avopuolisolla tarkoitetaan laissa sellaista avoliitoa, jonka osapuolet ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.
Perittävän lapsi, joka on kykenemätön elättämään itseään, voi vaatia testamentinsaajalta avustusta. Avustuksen tarvetta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota muun muassa siihen, tarvitseeko lapsi perintöosansa lisäksi omaisuutta turvaamaan hänen toimeentulonsa. Arvioinnissa tulee huomiodia myös, mitä muta omaisuutta lapsella on.
Perittävän vanhemmilla, joilla on itsellään oikeus perintöön, on myös oikeus saada avustusta testamentinsaajalta tai testamenttiin rinnastuvan lahjan saajalta, milloin he ovat sairauden tai muun sellaisen syyn vuoksi kykenemättömiä elättämään itseään.
Tässä esiteltyjen avustusten osalta on huomioitava, että vaatimusten esittämiselle on laissa asetettu määräaikoja, joiden noudattamatta jättäminen saattaa johtaa siihen, että oikeutta avustukseen ei ole. Perintökaari sisältää edellä selostetusti monenlaisia säännöksiä, joiden tarkoituksena on ollut turvata perillisen lähimmäisiä hankalissa taloudellisissa tilanteissa.
Antti-Jussi Railo
Asianajaja
22.3.2024 Ajatuksia testamenteista
+Testamentteja laaditaan usein malliasiakirjojen pohjalta ja oman kokemukseni mukaan keskinäiset hallintaoikeustestamentit puolisoiden välillä olivat jossakin varsin suosittuja.
Hallintaoikeustestamentin etuja perustellaan usein sillä, että hallintaoikeudesta ei joudu maksamaan perintöveroja ja toisaalta hallintaoikeustestamentti vähentää perillisille maksettavaksi tulevia perintöveroja.
On kuitenkin syytä muistaa, että testamenttia laadittaessa olisi tärkeää pohtia ensisijaisesti sitä, mitä testamentilla oikeasti tavoitellaan. Esimerkiksi puolisoiden välisissä testamenteissa usein tarkoituksena on turvata lesken taloudellinen asema tilanteessa, jossa puoliso kuolee. Tähän hallintaoikeustestamentti ei veroeduistaan huolimatta ole läheskään aina paras vaihtoehto.
Hallintaoikeus sellaisena kuin se perintökaaren 12-luvussa määritellään, oikeuttaa lähtökohtaisesti hallitsemaan omaisuutta. Hallintaoikeuden haltijalla on myös oikeus saada hallinnassaan olevasta omaisuudesta tuotto. Tämä tarkoittaa esimerkiksi rahavarojen osalta sitä, että testamentilla hallintaoikeuden puolisonsa rahavaroihin saanut leski ei saa käyttää ensin kuolleen puolison rahavaroja, vaan hän on oikeutettu ainoastaan niistä saatavaan tuottoon eli korkoon. Tämä ei kaikissa tilanteissa välttämättä riitä turvaamaan lesken taloudellista asemaa. Usein järkevämpää voikin olla testamentata esimerkiksi rahavarat (90.000 verovapaasti) omistusoikeuksin, jolloin leski voi käyttää rahavaroja omaan elämiseensä. Tämä on yksi esimerkki siitä, minkä vuoksi testamentin laadinnassa kannattaa aina kääntyä ammattilaisen puoleen eikä testamenttia kannata laatia valmiiden malliasiakirjojen pohjalta.
Hallintaoikeus ei myöskään ainakaan pääsääntöisesti anna leskelle oikeutta myydä asuntoa, johon hallintaoikeus kohdistuu. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia tilanteessa, jossa leski olisi halukas vaihtamaan asunnon esimerkiksi pienempään tai muutoin elämäntilanteeseen paremmin soveltuvaan asuntoon.
Testamenttia laadittaessa tulee huomioida se vaihtoehto, että testamentissa omaisuuden saajaksi tai saajiksi merkityt henkilöt ovat kuolleet testamenttia sovellettaessa. On hyvä pohtia, kenelle omaisuuden haluaisi tässä tilanteessa menevän. Myös mahdollisen osituksen vaikutus testamentin soveltamiseen tulee huomioida ja pohtia sen vaikutus testamentin sisältöön. Myös testamentin kappalemäärä sekä säilyttäminen on hyvä pohtia ammattilaisen kanssa.
Testamenttien osalta on myös tärkeää muistaa, että testamenttia tulee aina päivittää, kun olosuhteet muuttuvat.
Hyvin laadittu testamentti ennaltaehkäisee riitoja perillisten välillä. Avoliitossa elävien on ehdottoman tärkeää laatia testamentti, koska testamentin avulla on mahdollista turvata avolesken taloudellinen asema tai esimerkiksi asuminen yhteisenä kotina käytetyssä asunnossa.
Antti-Jussi Railo
Asianajaja